keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Yhtiökokous ja sen tarkoitus

Lueskelin tässä lehtiä, ja huomasin monenlaisia kirjoituksia yhtiökokouksesta. Ajattelin kertoa muutamia perusasioita em. aiheesta.

Milloin kokous on pidettävä? Nykyisen lain mukaan viimeistään 6kk tilikauden päättymisestä.
Kokouskutsu voidaan lähettää aikaisintaan kaksi kuukautta ennen ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous. Koolle kutsujana voi olla kymmenesosa osakkaista, hallitus tai tilintarkastajana. Yleensä ylimääräisellä yhtiökokouksella on tarkoin määritelty aihe, esim tuleva koko taloa remontti.

Kuka saa osallistua? Kaikki osakasluettelossa mainitut henkilöt tai heidän valtuuttamansa henkilöt.
Vuokralaisella on myös osallitumisoikeus, jos käsiteltävinä on yhteisiä asioita tai käsitellään hänen asemaansa olennaisesti vaikuttavia kunnossapitopäätöksiä. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole ääni-oikeutta.

Mistä kokouksessa päätetään. Hallituksen jäsenistä, budjetista, saneerauksista. tilintarkastajista sekä isännöisijän ja hallituksen vastuuvapaudesta. Päätökset tehdään enemmistö päätöksinä läsnäolevien osakkaiden kesken. Toinen vaihtoehto on, että ehdotettu asia saa kannatusta eikä muita ehdotuksia tule.
Yksi tärkeimpiä asioita on tarkastella budjettia ja siinä maksettavaa vastikkeen suuruutta. Pieni vastike voi olla merkki huonosta taloudenpidosta. Toisin vastikkeen suuruuteen vaikuttavat myös mahdolliset vuokratulot.

Hallituksen tehtävät: Valita isännöitsijä tai isännöinti yritys. Toimia yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaan ja huolehtia osakkaiden omaisuuden hyvästä hoidosta. Hallituksen tulee huolehtia yhdessä isännöisijän kanssa   talouden pidosta ja tehdyistä huolto ym.muista sopimuksista. Hallituksen kokouksille ei ole määritelty minimi eikä maksimi määrää.Yleensä  puh.joht.kutsuu hallituksen koolle. Tärkeintä kaikissa toimissa on hyvä hallintotapa sekä tiedottaminen osakkaille,

Herätkää ihmiset

Suurin osa Suomalaisista kuuluu kirkkoon, mutta vain pieni osa jäsenistä käyttää kirkon 
palveluita hyväkseen tai ottaa osaa sen toimintaa. Kuluja kirkkoon kuulumisesta tulee kuitenkin joka kuukausi 2-prosenttia tuloistasi.  Kirkollisvaalit, jossa valitaan kirkkovaltuustoon, on joka neljäs vuosi. Äänioikeutta vaaleisa käyttää hyvin pieni joukko.

Miten edellinen liittyy asumiseen osake-yhtiössä? Melkein yhtä suuri joukko asuu omistusasunnossa, eikä myöskään käytä mahdollisuuttaan osallistua yhtiön toimintaan miteenkään. Asunto-osakeyhtiössä on vuosittain pidettävä yhtiökokous viimeistään 6kk tilikauden päättymisestä.

Kevät koittaa hiljalleen ja kohta on taas aika päättää kuka hoitaa Suomen suurinta kansallis -omaisuutta.Yhtiökokous on paikka, jossa jokaisella osakkaalla tai hänen valttuutamallaan henkilöllä on puhe ja äänivalta. Näissä vaaleissa äänestetään ilman jäsenkirjaa. Ainoa asia, jolla on merkitystä on halu huolehtia ja ylläpitää omaa ja toisten omaisuutta.

Kuulin tässä tarinan epäonnekkaasta As.Oy:stä, jossa ajateltiin rakentaa yksi kerros lisää.
Lisäkerroksella saatavilla tuotoilla olli tarkoitus saneerata kiinteistön muita osia ja rakentaa hissit. Kuinka sitten kävikään, tehtiin suunnitelmat, haettiin luvat ja rakennettiin hissikuilut. Lopputulos talolla on hissikuilut ja paljon velkaa, saneerauksesta ei tietoakaan. Joku unohti tarkistaa talon perustusten kestävyyden etukäteen. Älkää valitko tämmöisiä ihmisiä päättämään suunnitelijoiden ja konsulttien vallinnasta. Mukava ei aina ole pätevä.

Karmea esimerkki siitä mihin asukkaiden syvä hiljaisuus ja passiivisuus voi johtaa.


torstai 14. helmikuuta 2013

Hyödyllisiä nettiosoitteita

Tänään ajattelin kirjoittaa muutamista hyödyllisistä osoitteista.
Aloitetaanpa vaikka Kiinteistöliitosta:
-jukaisee  Kiinteistölehteä,  netissä kiinteistölehti.fi  Kertoo viimeisimmät tiedot asumisesta,remonteista, lainsäädännöstä ja muusta asumiseen liityvistä asioista.Löytyy myös facebook.com/ Suomen Kiinteistölehti,Twitter.com/Kiinteistölehti
Kiinteistöalan kustannus Oy: Kirjoja oppaita tilattavissa, Kiinkust.fi
Kiinteistöalan Koulutuskekus: koulutusta, kursseja, seminaareja.
Suomen Talokeskus Oy: Kaikki rakentamisen ja saneerauksien sunnittelu ja konsultointi palvelut.
talokeskus.fi
Isännöintiliitto: isannointiliitto.fi 
julkaisee Kotitalo nimistä lehteä ,kotitalolehti.fi. Maksuton Kuulumisia Kotitalosta-kirje ilmestyy sähköpostitse 8 kertaa vuodessa. Tilattavissa osoitteesta kotitalolehti.fi. Liitto julkaisee  myös paljon erilaisia oppaita asunto-osakeyhtiön asukkaille.
Kiinteistöposti Oy,kiinteistöposti.fi,  asiaa asumisesta, kiinteistön hoidosta ja paljon muuta.
Vielä yksi lehti tiukkaa teknistä tietoa kiinteistö&talotekniikka, kita.fi
Näitä lehtiä ei ole juurikaan saatavilla vähittäismyynnissä, joten kannattaa katsella ja lukea sähköisesti.
Toivon mukaan näistä on jokaiselle lukijalle hyötyä.

Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) on asunto-osakkeenomistajien etujärjestö. SAO:n tavoitteena on nostaa asunto-osakkaat taloyhtiöissä heille kuuluvaan asemaan.
SAO:n sääntöjen mukainen tarkoitus on olla asunto-osakkeita omistavien, asunto-osakkeita hankkimista harkitsevien ja asunto-osakeyhtiöasumisesta kiinnostuneiden luonnollisten henkilöiden ja näiden rekisteröityjen yhdistysten aatteellinen ja sitoutumaton valtakunnallinen etujärjestö. SAO:n tehtävä on valvoa ja edistää jäsentensä ja jäsenyhdistystensä jäsenten yleisiä ja yhteisiä etuja asunto-osakeyhtiöasumiseen ja asunto-osakeomistukseen liittyvissä asioissa. http://www.asunto-osakkaat.fi/


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Yhtiökokous

Nyt vihdoin suuri päivä koitti.  Yhtiökokous ja paikalla  oli kourallinen asukkaita. Eikö kiinnosta vai onko          muita kiireitä? Luettiin esityslista ja tarkistettiin läsnäolijat. Hoh hoijaa tosi tylsää. Kiinnostus alkoi kohota vasta talousarviovertailussa. Remontteihin käytetty rahaa kymmeniätuhansia.
Kyselin mihin ja minkälaisiin töihin ja kuka teki. Seurasi syvä hiljaisuus ja isännöitsijä kertoi  tuttujen yritysten olleen asialla. Vastausta  mihin ja mitä - ei tullut.
Budjetissa oli varattu hurjia summia korjauksiin teetetyn kuntoarvion perusteella. Kuitenkaan arviota  ei ole jaettu osakkaille .Kuntoarvioissa oli todettu saunojen ja katon vaativan välitöntä korjausta. Kummallista, yhtiön saunat ja katto oli uusittu kaksi vuotta sitten. Kysyin  minkälaisesta kuntoarviosta olemme maksaneet, onko kyseinen suunnittelija edes käynyt talossamme.
Kävi ilmi,että isännöitsijä oli omavaltaisesti tilannut .kaikista hallitsemistaan kiinteistöistä kuntoarvioin, koska se oli yritykselle edullisempi kuin pyytämällä joka talosta erillinen tarjous.
Isännöitsijältä kysyttiin milloin hän on viimeksi kiertänyt kiinteistössämme.Vastaus noin 6 kk.sitten, on kuulemma muitakin yhtiöitä hoidettavana. Mielenkiintoinen lausahdus, eikö meidän maksamamme raha ole yhtä hyvää kuin muiden. Kenen rahoilla isännöitsijä pelaa?
Kysymykseen oliko isännöitsijä reklamoinut kyseistä asiaa seurasi jälleen hiljaisuus. Puheenjohtaja kertoi asiasta keskustellun konsultin kanssa ja kuntoarvion uudelleen suorittamista.
Edellä kerrotun jälkeen äänestetttiin hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapauksista poistaen kaikki asiaan kuuluvat henkilöt salista. Äänestys oli tiukka,  mutta vastuuvapaus myönnettiin.  Osakkaille jäi laskut maksettavaksi.
Onneksi tässä tapauksessa yhtiökokous käytti heille lain suomaa oikeutta ja valitsi uuden hallituksen.Yhtiökokous valtuutti hallituksen tutkimaan ja raportoimaan asukkaille mahdollisista väärinkäytöksistä.Toivottavasti niitä ei ole.


torstai 7. helmikuuta 2013

Enkeleitä onko heitä?

Enkeleitä onko heitä?
Kysymys,joka herää henkiin aina kun yritää tavoittaa isännöitsijää. Tunnistatko tilanteen, soitat tai lähetät spostia vastausta ei kuulu.
Näitä ja muita asiaan liityviä kysymyksiä heräsi 3.2.13 Hesarin sunnuntai kirjoituksesta, jossa kerrottiin isännöitsijöiden työajoista. Jutun henkilö teki 60-tunnin työviikkoa ilman ylityökorvausta. Tarina toisaalta pitää paikkansa, mutta ei se ihan näin mustavalkoinen ole. Isännöitsijän palkka koostuu peruspalkasta, ja kokouspalkkioista. Palkkiot ovat yleensä tapauskohtaisia eli ne eivät sisälly peruspalkkaan. .Jokainen isännöitsijä hinnoittelee oman työnsä ja peruspalkkansa hakiessaan tointa.
Asunto Oy taas tekee sopimuksen isännöintiä hoitavan yrityksen kanssa. Näissä sopimuksissa määritellään hinta ja palvelutaso. Sopimuksen sisällöstä ja palvelun hankinnasta päättää As.Oy:n hallitus. Liian usein haetaan halpaa ja hyvää tai suuri tunnettu organisaatio,  mutta ei katsota alueellista osaamista tai sitä paljonko aikaa yhtiö on valmis uhraamaan talon hyväksi.
Apua näihinkin tilanteisiin löytyy Kiinteistöliiton, http://www.kiinteistoliitto.fi/, koulutuksista ja seminaareista. Useimmat tilaisuudet ovat maksuttomia. Rohkeasti kysymään ja kyseenalaistamaan tehtyjä päätöksiä. Kysymyksessä on sinun omaisuuden hoito.















keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Elämä asunto-osakeyhtiössä

Lähdin hakemaan tietoa Korjausrakentamisen ideapäiviltä. Tilaisuus oli melko hyvin järjestetty. Useita asiaan vihkiytyneitä urakoitsijoita, paljon esitelmiä ja alan järjestöjä. Näistä vähän myöhemmin lisää.
Mikä sitten pisti silmään? Yleisön puute. Paikalla oli parempiosaisia eläkeläisiä, Eiran,Töölön ja Munkkiniemen alueelta. Missä olivat lähiöiden edustajat? Selitys, ehkä he joutuvat tekemään töitä tai tieto tapahtumasta ei jostain syystä tavoittanut heitä.
Ja sitten palaamme siihen mitä hyötyä minulle tästä tapahtumasta oli. Kuulin oikein suunnitelluista remonteista, rahoituksen järjestämisestä ja hyvästä hallintomenettelystä. Nyt loppui meidän talossa ihmisten pompottelu ja alkaa uusi aikausi.
Löysin mm.tietoa isännöintiliitosta ja heidän opasvihkosistaan. Opasvihkoja on seuraavista aiheista, kunnossapitovastuu, huoneistoremontti ja yhtiökokousopas. Nämä ja monta muuta on tilattavissa www.isannointiliitto.fi/oppaat. Kotitalon lakia ja järjestystä puidaan osoitteessa  pihaparlamentti.fi.
Muistakaa joku pelaa teidän rahoillanne, ette varmaan uskoisi pörssivälittäjää joka sanoo Jemenin olevan tämän hetken kuumin sijoituskohde.Rohkeasti mukaan yhtiökokouksiin käyttämään valtaa joka osakkaalle kuuluu.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013



Tammikuu sataa räntää tulen töistä kotiin raskaan työpäivän jälkeen, avaan oven nostan postit, laskuja, mainoksia ja sitten paksu isokirje lähettäjä isännöitsitjä. Riisun päällysvaatteet ja lasken muut postit pöydälle avaan kirjeen jossa on kokouskutsu. Tarkistan päiväyksen, todellakin kutsu on osoitettu minulle ja kokous on vielä tammikuussa. Pohdin yleensä yhtiökokous on pidetty myöhemmin keväällä, mistä on kysymys?
Kirjeestä löytyy vakio  asiakirjat tilinpäätös, tase, toimintakertomus, budjetti, ja  esityslista. Päälisinpuolin ei mitään ihmeellistä, kunnes pääsen kohtaan hallituksen ehdotuksesta remonteista ja samalla vastikkeen korottamisesta kolmella eurolla neliöltä. Taas mieleen tulvahtaa painokelvottomia ajatuksia miksi näistä ei ole tiedotettu aikaisemmin. Kysymyksiä seuraa, kuka on tehnyt suunnitelmat, kuka valvoo työtä, onko aiheesta käyty urakkaselvityksiä tai tarjouskilpailua. Mieleni valtaa toivottomuus miten tämä taas on mahdollista? Ensin mieleen tulee soitto tai e-maili  hall.puh.johtajalle tai hallituksen jäsenille, mutta eihän niitä ole jaettu tai kerrottu kuin viimevuotisessa yhtiökokouksessa josta ei jaettu tietoa ei läsnä olleille osakkaille. Ehkä isännöitsijä voi auttaa, epäilen aiempiin kysymyksiini en ole saanut kunnon vastauksia, jos ylipäänsä olen hänet tavoittanut.
Alkaa raivoisa netin selailu, hiljalleen löytyy valoa tunnelinpäästä löydän kiinteistöalan kustannus oy:n ja heidän kirjakauppansa (kiinkust.fi), täältä löytyy apua kirjallisuutta kaikille. Löysin myös kiinteistöliiton sivut ja huomasin heiltäkin saa tietoa kaikenlaiseen yhtiön hoitoon ja asiantuntemusta. Ei muuta kuin tilaamaan kirjallisuutta ja opiskelemaan kursseille, niinpä voin kysellä enemmän seuraavassa kokouksessa.
Aikaa on kuitenkin vielä pari viikkoa ja ehdin käydä korjausrakentamisen ideapäivillä Wanhassa satamassa. Lisää kirjoituksia tulossa kunhan saan lisää tietoa.